*

Anna Sirkiä

Realismia turvapaikkapolitiikkaan

Turvapaikkapolitiikka on puhuttanut eduskunnassa taas budjettikeskustelun yhteydessä. Retorista revittelyä aiheesta on saanut jälleen kuulla suuntaan ja toiseen. Toisaalla edustaja Huhtasaari ratsastaa islamisaatiolla, ja toisaalla edustaja Arhinmäki pelkää lähimmäisen rakkauden kriminalisointia.

 

Aihe on tunteita herättävä ja erityisesti Turun terrori-iskun jälkeen kyse on entistä enemmän sisäisen turvallisuudenkin kysymyksestä. Kiihkoton keskustelu on tuntunut olevan sula mahdottomuus. Asiaan kaivattaisiin rationaalisempaa ja realistisempaa otetta.

 

On fakta, että nykyinen turvapaikkajärjestelmä ei ole järkevä. Se pitäisi myöntää. Ihmiset matkustavat vaarallisen matkan ihmissalakuljettajien avustuksella, maksavat siitä omaisuuden ja odottavat kuukausitolkulla päätöstä vastaanottokeskuksessa. Rikollisuutta, ahdinkoa ja tarpeetonta kärsimystä ihmisille, joilla muutenkin on asiat huonosti. Joukossa kulkee valitettavan paljon niitä, jotka eivät ole oikeutettuja turvapaikkaan. Viimeisen vuoden aikana vain noin 35% hakijoista oli oikeutettu kansainväliseen suojeluun. Tämä ei ole järkevää kenenkään kannalta.

 

Turvapaikkamenettelyn sijaan humanitaarisen maahanmuuton pitäisikin tapahtua kiintiöpakolaisjärjestelmän kautta. Pakolaiset on todettu suojelun tarpeessa oleviksi jo esimerkiksi pakolaisleirillä. Pakolaisten kotouttaminen voidaan aloittaa heti heidän saapuessaan maahan. Apu kohdentuu tämän järjestelmän kautta niille, jotka sitä kipeimmin tarvitsevat. Suomen tulisikin kasvattaa pakolaiskiintiönsä määrää, mutta ei ennen kuin EU:n tasolla on saatu muuttoliikepolitiikka hallintaan ja pelisäännöt sovittua.

 

EU:lla on ollut ongelmia yhteisen linjan löytämisessä. Suurinta eripuraa on aiheuttanut se, millaiseen solidaarisuuteen muut maat voidaan velvoittaa niitä maita kohtaan, jotka ovat muuttoliikkeen etulinjassa. Käytännössä siis esimerkiksi Kreikka ja Italia. Euroopan neuvosto on linjannut yhteisestä taakanjaosta, siis siitä, että jokaisen EU-maan olisi vastaanotettava oma osuutensa turvapaikanhakijoita. Tietyt maat eivät kuitenkaan ole suostuneet tähän.

 

Pari viikkoa sitten EU-tuomioistuin hylkäsi Unkarin ja Slovakian kanteen, joka koski turvapaikanhakijoiden siirtoa. Tämän päätöksen jälkeen kaikkien EU-maiden on siis otettava osuutensa vastaan. Tämä lisää varmasti yleistä motivaatiota löytää jonkinlainen pitkäjänteisempi ratkaisu ongelmaan.

 

Turvapaikanhakumenettelystä pakolaismenettelyyn siirtyminen edellyttää paitsi yhteistä tahtotilaa, myös EU:n ulkorajojen vahvistamista ja erityisesti ihmissalakuljettajien toiminnan estämistä Välimerellä. Tällainen rikollisuus tulee kitkeä välittömästi, jotta enempää viattomia ei joudu vaaraan.

 

Yhteisten linjojen löydyttyä Suomikin voi kasvattaa kiintiöpakolaisten määräänsä. Tässäkin on kuitenkin oltava realisteja. Meidän edellytyksemme kotouttaa ihmisiä ovat rajalliset. Keskustanuoret linjasi kesällä ihmisarvopamflettinsa yhteydessä, että pakolaiskiintiö pitäisi nostaa 10 000 pakolaiseen vuodessa nykyisen 750 sijaan. Keskustanuoria on kritisoitu liian maltillisista linjauksista ja tämä kyllä todella rikkoi sen linjan. Valitettavasti esitys oli niin pahasti todellisuudesta irrallaan, että sitä on vaikeaa ottaa vakavasti. Toivonkin, että keskustanuoret ovat jatkossa linjauksissaan  rohkeita, mutta myös realistisia.

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän VinHirvel kuva
Väinö Hirvelä

Niin eihän toi 10 000 edes kerro koko kuvaa. Sama pamfletti myös ehdotti perheiden yhdistämisen helpottamista, että oikea luku lienee lähempänä 30 000 mutta mitäpä pienistä!:)

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Voi kun se Sipilä ei keskustanuoria kuuntele kun tekee EU-maiden kanssa sopimuksia pakolaisista. Niistä kun päättää kaikki 28 EU-maata yhdessä.

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Se taisi olla Sipilä itse syyskuun alussa 2015 kun hän tunnekuohussa mainosti Suomea kaikkien maahantulijoiden paratiisina jossa nopeimmat pääsevät asumaan hänen taloonsa. 30 tuhatta tuli saman tien, maksoi toista miljardia eikä loppujen lopuksi kukaan päässytkään asumaan luvattuun lukaaliin. Osa hakijoista oli katteettomista lupauksista raivoissaan. Niin, ja persut kumartelivat Sipilän älynväläykselle ja nyt ihmettelevät miksi kukaan ei tehnyt mitään. Hehheh.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

"Turvapaikkamenettelyn sijaan humanitaarisen maahanmuuton pitäisikin tapahtua kiintiöpakolaisjärjestelmän kautta. Pakolaiset on todettu suojelun tarpeessa oleviksi jo esimerkiksi pakolaisleirillä. Pakolaisten kotouttaminen voidaan aloittaa heti heidän saapuessaan maahan. Apu kohdentuu tämän järjestelmän kautta niille, jotka sitä kipeimmin tarvitsevat. Suomen tulisikin kasvattaa pakolaiskiintiönsä määrää, mutta ei ennen kuin EU:n tasolla on saatu muuttoliikepolitiikka hallintaan ja pelisäännöt sovittua."

Kirjoittajan ajattelu toimii oikeansuuntaisesti, mutta jää puolitiehen. Yllä olevan lisäksi on samalla otettava käyttöön yhteistyössä UNHCR:n kanssa sellainen käytäntö, että rajanylityspaikoille spontaanisti pelmahtavia turvapaikanhakijoita ei oteta maahan lainkaan nykyisen "röyhkeimmät ensin"-periaatteen mukaan, vaan heidät passitetaan sille UNHCR:n pakolaisleirille, joka on lähimpänä lähtömaata ja turvapaikanhakijoiden omaa kieli- ja kulttuurialuetta. Kansainvälisen suojelun tarpeen selvittäminen ulkoistetaan samalla kokonaan UNHCR:lle, jolloin mitään VOK:eja ei Suomessa enää tarvita.

Kun tieto leviää siitä, että kaikki turvapaikanhakijat käännytetään rajalta suoraan lähtömaata lähimpänä olevalle pakolaisleirille, turvapaikkaturismi laantuu välittömästi ja ihmissalakuljettajilta menee bisnes. Pakolaisleireillä on tärkeä rooli kokonaisuudessa ja niitä EU:n on syytä tukea rahallisesti, parantaen niiden olosuhteita kaikin puolin ja kehittämällä niitä myös oppilaitoksiksi, jotka antavat hyödyllisiä ammatillisia valmiuksia, saipa leirillä olija sitten turvapaikan tai ei.

Toimituksen poiminnat